Uudet tuulet trimmauksessa

Kävin marraskuussa cockerintrimmauskurssilla koulutuskeskus Salpauksessa, jossa ammattitrimmaajiakin koulutetaan. Olen halukas kehittymään cockerintrimmauksessa. Olenkin sitä harjoitellut jo noin 8 vuotta.

Muutaman kuukauden olen trimmaustaitojani jo harjoitellut uudella tyylillä. Tässä päivitetyt tiedot:

-Vie cockeri ammattitrimmaajalle, jos sinulla ei ole kaikkia tarvittavia välineitä. Tarvittavia välineitä ovat: Trimmaussakset (suorat), tassusakset, ohennussakset, kynsisakset, piikkikampa, karsta, essu, trimmaukseen soveltuva pöytä, jossa mahdollisuus sitoa koira kiinni ja jossa on todella hyvä valaistus, fööni, silkkiselle turkille tarkoitettu shampoo ja hoitoaine, iso pesuallas, korvien pidike/panta

-Älä hanki cockeria, jos olet vähävarainen

-Kun trimmaa kaksi cockeria peräjälkeen niin ensimmäinen niistä hoituu kevyesti

-Kurapuvun käyttö ulkoillessa on suotavaa

-Cockeri kuuluu pestä ja trimmata kerran kuukaudessa

- Aloita trimmaus "aijon leikata vain kynnet" tai "lyhennän vain korvakarvoja" niin huomaatkin pian trimmanneesi koko koiran, sillä turkin lähempi tarkastelu paljastaa yhä enemmän hoitoa vaativia kohtia turkissa

- Käytä aina essua! Muuten saattaa tulla kammo trimmausta kohtaan.

-Älä tee sitä villasukat jalassa!

- Cockeri on todella herkkä, mutta saat sen vaipumaan horrokseen, kun nypit karvoja äärimmäisen kiireettömästi ja varovasti. Cockeri on hyvä opettamaan sinua oikeassa nyppimistekniikassa.

Dooris trimmauskurssilla vieraskoreena

Kevään koiraharrastusten suunnittelua

Kevättä kohti mennään jo hurjaa vauhtia ja mietteissä on Dooriksen tulevaisuus. Näyttelyvoittajaa Dooriksesta ei näytä tulevan, näin oman maallikon arvioni mukaan. Ammattitrimmaaja kyllä lohdutteli, että musta-valkoiset cockerit ovat yleensäkin niukempiturkkisia, ja saattaa se turkki vielä Dooriksellakin joskus kasvaa. Agility voisi sopia Doorikselle todella hyvin. Voin ylpeänä kertoa, että Dooris tulee välittömästi luokseni 99 % varmuudella kutsuessani sitä. Lisäksi se ei ole liian kiinnostunut toisista koirista ja ihmisistä, kuten cockereilla on yleensä tapana olla. Dooris on muutenkin olemukseltaan ja notkeudeltaan puoliksi kissa. Dooris tykkää nukkuakin kissamaisella kääröllä.

Olen vähän ajatellut, jos Dooriksella joskus teettäisin pentuja, niin olisiko se villakoiran ja cockerin yhdistelmä eli cockapoo? Cockapoon turkki olisi ehkä helppohoitoisempi, eli kuvittelen, että se vain pestään ja föönataan, ja sitten leikataan kauttaaltaan tasaiseksi koneella. Ei nyppimistä, erilaisten saksien käyttöä ja turkin epäonnista muotoilua. Silkkinen karva korvaantuisi villaisella, vähemmän hilseilevällä ja pöllyävällä karvalla. Lue tästä linkistä lisää Cockapoosta.